Uudised

Saadaanko Putin vielä tuomiolle hyökkäyksestä? Professori on skeptinen mahdollisuuksista

Poliittisen johdon vastuuseen saaminen sotarikoksista on usein hankalaa, toteaa emeritusprofessori Martti Koskenniemi Ylen aamussa.

Siviilien evakuoinnin estämistä, miinoitettuja evakuointireittejä, isku sairaalaan – Venäjän aloittamasta sodasta on kuultu murheellisia uutisia, joissa siviilit ovat joutuneet kärsijöiksi.

Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella sotarikoksia todella näyttää tapahtuneen, tuumaa Ylen aamussa kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.

– Nyt näyttää siltä, että (evakuoinnin) kulkureittejä on suorastaan miinoitettu, niin kyseessä on sotarikos, tai tarkemmin ottaen rikos ihmisyyttä vastaan.

Geneven sopimuksen määrittelyjen mukaan varsinainen sotarikos kohdistuu Koskenniemen mukaan tyypillisesti sotilaaseen, esimerkiksi antautuneen sotilaan ampumiseen. Jos kohteena on sairaala, koulu tai muu siviilikohde, puhutaan rikoksista ihmisyyttä vastaan.

– Rangaistukset ovat hyvin samantapaisia, kummatkin ovat vakavia rikoksia.

Ukraina ja avustusjärjestöt ovat syyttäneet Venäjää sotarikoksista. Vastapuoli on syyttänyt Ukrainaa sotarikoksista, mutta Koskenniemi odottaisi tutkittua tietoa, jota parhaillaan keräävät paikan päällä kansainvälinen rikostuomioistuin, useat valtiot ja järjestöt.

– Meillä varmasti on tulevina aikoina uskottavaa, ammatillisesti tuotettua näyttöä tapahtuneista (sota)rikoksista.




Voisiko Putin joutua tuomiolle?
Sotarikoksiin syyllistyvät Koskenniemen mukaan yleensä itse sotilaat, armeijan keskitahon johto tai kenraalit, siis ne, jotka päättävät operaatioista, tykkitulen suuntaamisesta siviilikohteisiin tai antautuvan sotilaan ampumisesta.

Poliittisen johdon tilille saaminen sotarikoksista on hankalampaa.

– Usein on vaikeaa osoittaa syy-seuraussuhdetta tiettyjen poliittisten päätösten ja siviilikohteiden tuhoamisen välillä.

– On tämä kuitenkin joskus mahdollista. Muistamme ehkä 1990-luvulla presidentti Slobodan Miloševićin olleen syytettynä Jugoslavian (sota)rikoksista, Koskenniemi huomauttaa.

Lue myös: Jugoslavian sotarikosten tuomioistuin lopettaa: viimeisenä tuomiolla Mostarin sillan tuhoajat

Itse hyökkäyksestä poliittinen johto voitaisiin kuitenkin Koskenniemen mukaan mahdollisesti saada tilille.

Viime aikoina onkin virinnyt puhetta erityistuomioistuimen perustamisesta. Koskenniemen mukaan taustalla on se, että kansainvälisellä rikostuomioistuimella ei ole toimivaltaa tutkia itse hyökkäystä, joka on tätä nykyä erillinen rikos.

– Hankkeet erityistuomioistuimen perustamisesta kohdistuvat siihen, että Venäjän hyökkäys tuomittaisiin.

Kovin toiveikkaalta Koskenniemi ei tosin vaikuta.

– Jos tämä hyökkäysrikos saadaan jollain tavalla tuomiolle – mitä oikeastaan en usko – niin silloin siihen syyllistyy juurikin poliittinen johto, joka päättää hyökkäyksestä. Siis presidentti Vladimir Putin. Häntä tulisi syyttää.




Siviilit yhä useammin kohteena sodissa
Iskut siviilikohteisiin tuntuvat järkyttävältä vääryydeltä. Ne eivät ole kuitenkaan mitään uutta.

Koskenniemi muistuttaa, että jo toisessa maailmansodassa käytettiin paljon ilmapommituksia, jotka kohdistuivat siviileihin.

– Voi sanoa, että pitkin 1900-lukua ja 2000-luvulla siviilit ovat yhä useammin joutuneet sotilaallisten toimien kohteeksi.

– Tämä paradoksaalista, koska samaan aikaan on yhä enemmän kansainvälisiä sopimuksia, joiden tehtävä on suojella siviilejä. Nämä sopimukset eivät siinä suhteessa ole onnistuneet.

yle.f

Jaga
Back to top button