Maksa-arvot pompsahtavat helposti yli viitearvojen, sillä niihin voivat vaikuttaa maksan ja koko elimistön sairauksien lisäksi myös alkoholin käyttö sekä erilaiset lääkeaineet. Kolminkertaiset maksa-arvot ovat jo lääkärireissun paikka.
Maksa-arvot – mitä niillä tarkkaan ottaen tarkoitetaan? Laboratoriokokeissa maksan terveyttä on mahdollista tutkia neljän eri arvon perusteella.
Yleisin yksittäisenä mitattava arvo on maksakudoksen terveydestä kertova S-ALAT, entsyymi, jota vapautuu maksakudoksesta. Viitealue on miehillä alle 50 U/l ja naisilla alle 35 U/l.
Toinen arvo on S-ASAT, joka auttaa diagnostiikassa yhdessä ALAT-arvon kanssa. Viitealue on miehillä alle 45 U/l ja naisilla alle 35 U/l.
Kolmas arvo on S-GT-arvo.
– S-GT-arvo osoittaa sapen kulun ongelmat ja suurenee myös esimerkiksi alkoholin runsaasta käytöstä. Viitealue on yli 40-vuotiailla miehillä alle 115 U/l ja yli 40-vuotiailla naisilla alle 75 U/l. Nuoremmilla viitearvot ovat alemmat, gastroenterologian erikoislääkäri Kalle Hakala Terveystalosta kertoo.
Neljäs arvo on S-AFOS.
– S-AFOS nousee erityisesti sappitiesairauksissa ja -tukoksissa. Viitealue on alle 105 U/l, Hakala kertoo.
Maksa-arvot voivat olla kertaluonteisesti koholla
Maksa-arvojen viitearvot eivät ole ehdottomia. ASAT- ja ALAT-arvoja arvioidaan tutkimalla, ovatko ne esimerkiksi yli kolme kertaa suuremmat kuin viitealueen yläraja. Näin pystytään päättelemään esimerkiksi maksavaurion vaikeusaste.
– Jos arvot ovat kertaluontoisesti hieman koholla, ei ole syytä huoleen, mutta arvot on syytä mitata uudestaan. Jos arvot ovat toistuvasti 2–3 kertaa suuremmat kuin viitealueen yläraja, on lääkärin kokonaisvaltainen arvio löydöksen merkityksestä ja mahdollisesta jatkotutkimustarpeesta tärkeää.
Jos maksa-arvot ovat 10 kertaa suuremmat kuin viitealueen yläraja, on kyse akuutista tilanteesta ja lääkäriin on suunnattava viipymättä.
Tavallisin syy kohonneille maksa-arvoille on rasvamaksa
Tavallisin maksa-arvojen nousun syy on rasvamaksa – aineenvaihduntasairaus, jossa rasvaa kertyy liikaa maksasolujen sisään, ja maksa saattaa tästä syystä suurentua. Tavallisimmat syyt rasvamaksaan ovat keskivartalolihavuus tai runsas alkoholinkulutus – tai näiden yhdistelmä.
– Maksa-arvojen nousu on usein oireetonta, ja siksi maksa-arvot kannattaa tarkistaa, jos henkilön alkoholinkulutus on runsasta ja ylittää riskirajat. Omaa alkoholikäyttäytymistä on hyvä tarkastella rehellisesti AUDIT-testin avulla.
Maksa-sairauksien lisäksi myös elimistön muut sairaudet voivat nostaa maksa-arvoja, sillä samoja maksa-arvoja nostavia entsyymejä saattaa vapautua verenkiertoon muistakin elimistä, kuten lihaskudoksesta tai vaikkapa luustosta.
– Maksa-arvoja nostavia sairauksia ovat esimerkiksi erilaiset infektiot ja keliakia.
Lue myös Kotilieden artikkeli: Kertooko maksaläiskä maksan kunnosta? Ihotautilääkäri vastaa tyhmään kysymykseen
Täytyykö maksa-arvot mittauttaa säännöllisesti?
Myös erilaiset lääkkeet saattavat nostaa maksa-arvoja. Siksi joidenkin lääkkeiden aloituksen yhteydessä voi olla tarpeellista tarkistaa maksa-arvot – tai seurata arvoja jopa säännöllisesti pidemmän aikaa.
– Myös jos työskentelee erilaisten liuottimien kanssa, on maksa-arvot syytä tarkistaa. Muussa tapauksessa terveen, hoikan henkilön, joka käyttää alkoholia vain pieniä määriä, ei tarvitse mitata maksa-arvojaan rutiinisti.
Hakala huomauttaa, etteivät tällä hetkellä laboratoriokokeissa määriteltävät maksa-arvot kerro välttämättä koko totuutta maksan terveydestä, vaan ennemmin siitä, että maksaa on jollakin tavalla ärsytetty.
– Lääketieteessä on huutava tarve tutkimuksille, joilla pystyttäisiin nykyistä luotettavammin löytämään ne potilaat, joilla on suurentunut riski saada aikaa myöten vaikea maksavaurio ja maksakirroosi.
– Tähän tarkoitukseen on jo kehitetty erilaisia riskilaskureita, esimerkiksi suomalaisten kehittämä CLivD-laskuri, jossa henkilön riskiä sairastua maksakirroosiin tulevan 15 vuoden aikana pystytään arvioimaan luotettavasti pelkästään iän, sukupuolen, henkilön vyötärö- ja lantiomittojen, alkoholin kulutuksen, tupakoinnin sekä diabeteksen perusteella.
Tärkeää onkin, että poikkeavia maksa-arvoja tarkastellaan lääkärin vastaanotolla oireiden, sairaushistorian, lääkityksen ja riskikäyttäytymisen valossa.
Millaisia oireita kohonneet maksa-arvot aiheuttavat?
Maksasairaudet ovat alkuvaiheessa oireettomia, tai oireet voivat olla epämääräisiä, kuten väsymystä, lievää lämmönnousua, ruokahaluttomuutta, pahoinvointia tai painon tunnetta ylävatsalla. Sairauden edetessä oireita ovat keltaisuus, mustelmataipumus ja usein kutina sekä nesteen kertyminen vatsaonteloon.
Näin ennaltaehkäiset maksasairauksia
Terveydenhuollon teettämään AUDIT-testiin on tärkeä vastata rehellisesti, sillä vain niin alkoholin aiheuttamat maksasairaudet saadaan ajoissa kiinni ja niihin saadaan apua. Pitkälle edennyttä maksavauriota ei voida enää parantaa.
– Maksan terveyden kannalta alkoholin kohtuukäyttö on välttämätöntä. On myös hyvä tiedostaa, että suonensisäisten huumeiden ja suojaamattoman seksin kautta tarttuvat virushepatiitit kroonistuvat helposti ja johtavat suurella osalla potilasta vaikeaankin maksavaurioon vuosien saatossa, Hakala muistuttaa.
Maksasairauksien ennaltaehkäisyssä myös painonhallinta on tärkeää. Riittävä arkiliikunta ja terveellinen, lautasmallin mukainen ruokavalio ovat sille hyvä perusta.
– Ruokavaliossa kannattaa välttää erityisesti fruktoosia ja glukoosia sisältäviä makeita juomia sekä syödä pikaruokia vain harvakseltaan.
