Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti toimintansa kuntayhtymänä jo tämän vuoden alussa. Nyt alueen toimijat varoittavat muuta Suomea.
Toimintojen yhdistäminen on ollut Pohjanmaalla vaivalloista, ja niin asiakkaat kuin henkilöstö on kärsinyt. Alueella on mennyt moni asia pieleen. Aiheesta on uutisoitu alkuvuodesta laajasti alueellisessa mediassa.
Toimintojen yhdistäminen on ollut Pohjanmaalla vaivalloista, ja niin asiakkaat kuin henkilöstö on kärsinyt. Alueella on mennyt moni asia pieleen. Aiheesta on uutisoitu alkuvuodesta laajasti alueellisessa mediassa.
Alkuvuodesta sadat hoitohenkilöstön työntekijät eivät saaneet palkkojaan (Vasabladet), koska laskuja on mennyt väärille henkilöille tai vääristä palveluista (Vasabladet). Puhelinpalvelu osoittautui ruuhkaiseksi (Yle) ja liian vaikeaksi käyttää (Vasabladet). Erilaisille tukihenkilöille maksettavia korvauksia ei maksettu (Vasabladet) alkuvuodesta lainkaan. Henkilöstö ei ole saanut kaikkia ohjeistuksia suomeksi (Yle).
Ja niin edelleen.
– Tämä alkuvuosi on ollut suoraan sanottuna ihan hirveetä p****a, sanoo hoitajien ammattiliitto Tehyn Vaasan seudun ammattiosaston pääluottamusmies Tero Peltomaa.
Peltomaa kertoo, että alueen medioissa esillä olleiden asioiden lisäksi on koko ajan jotain, mikä ei toimi tai aiheuttaa hirveästi ylimääräistä säätöä. Siksi Peltomaalla on synkkä ennuste ensi vuodelle, kun hyvinvointialueisiin siirrytään muualla Suomessa.
– Suomen terveydenhuolto on ensi vuonna helvetinmoisessa kaaoksessa, jos muualla ei opita täällä tehdyistä virheistä.
Ketään ei saa kiinni
Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti lähes kokonaisuudessaan toimintansa jo tämän vuoden alussa, kun 13 kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä Vaasan sairaanhoitopiirin palvelut yhdistettiin kuntayhtymän alle. Ensi vuonna hyvinvointialue täydentyy vielä erityishuollon ja pelastuslaitoksen sekä Kruunupyyn sote-palveluilla.
Hyvinvointialueeseen liittyneet kunnat tekivät päätökset liittymisestä kesäkuussa 2020. Valmisteluajasta huolimatta moni asia on tuntunut tulleen yllätykseksi johdolle, palkkalaskennalle tai HR:lle.
Peltomaan mielestä ehkä suurin ongelma on yleinen asioiden sujumattomuus.
– Kun ongelmia tulee, ketään ei saa mistään kiinni.
Lisäksi usein on myös epäselvää kenen vastuulla jokin asia on. Peltomaa kertoo laittavansa usein 5–6 viestiä samasta aiheesta ja yrittää soittaa sille henkilölle, joka voi ongelman ratkaista.
– Viime aikoina olen ottanut tavaksi selvittää, missä se henkilö istuu ja menen sinne. Se varmasti kuormittaa jo valmiiksi työtaakkaan hukkuvaa, mutta se on ainoa tapa saada asioita hoidetuksi.
Samat johtajat tuplapesteissä
Suurin virhe hyvinvointialueen valmistelussa tehtiin Peltomaan mielestä jo alussa. Muutoksen valmistelu annettiin samoille henkilöille, joilla jo oli vastuulliset tehtävät vanhassa organisaatiossa.
Peltomaan mielestä Pohjanmaallakin johtajat ovat huippuosaajia.
– Mutta eivät hekään yli-ihmisiä ole. Ei ihminen pysty tekemään hirveän montaa työtä hyvin.
Tilanne on johtanut Peltomaan mielestä siihen, että henkilöiden aika ei riittänyt kaikkeen ja asioihin ei osattu varautua.
Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen kertoo, että kaikki johtavat virkamiehet haettiin sisäisellä haulla. Kinnunen arvioi, että jos näiltä henkilöiltä olisi otettu pois nykyiset työtehtävät, sijaisten löytäminen ei olisi onnistunut.
Kinnunen itsekin hoiti kahta tehtävää viime vuonna, kun hän toimi uuden kuntayhtymän lisäksi Vaasan sairaanhoitopiirin johtajana.
Jatka lukemista TÄÄLTÄ
Lähde: iltalehti.fi
