Suuri osa maailman merkittävimmistä sotilasmahdeista on jo keskenään epäsuorassa sodassa Ukrainassa, kirjoittaa Iltalehden ulkomaantoimituksen päällikkö Joonas Lehtonen.
krainan sota on siirtynyt jälleen uudenlaiseen vaiheeseen, joka on entistäkin vaarallisempi – ja kansainvälisempi.
Uudessa vaiheessa Venäjä on kiihdyttänyt julmia dronehyökkäyksiään Ukrainan kaupunkeihin. Tavoitteena on murtaa tavallisten ukrainalaisten taistelutahtoa.
Tuhoisissa iskuissa on käytetty matalalla lentäviä Shahed-lennokkeja, jotka ovat peräisin Iranista. Niiden käyttöä – siis siviilien tappamista – ovat venäläisille opettaneet iranilaiset kouluttajat. Iran kiistää kaiken, mutta lännen tiedustelu- ja mediatietojen perusteella sen roolista ei ole epäselvyyttä.
LUE MYÖS
Hitaat ja pörisevät “lentävät ruohonleikkurit” piinaavat Ukrainan joukkoja
LUE MYÖS
Venäjä käyttää Ukrainassa iranilaisia lennokkeja – kestääkö Ukraina? Asiantuntijat vastaavat
Jälleen uuden maan sotkeentuminen sotaan voi vetää myös muita osapuolia mukaan: nyt vaatimukset Ukrainan ilmapuolustuksen tukemisesta ovat kiihtyneet Israelissa. Israel on jo tottunut ampumaan alas muun muassa Hamasin ja Hizbollahin ohjuksia, joista iso osa on valmistettu – kyllä, Iranissa. Maat ovat vanhoja verivihollisia, jotka saattavat siis olla kohta Euroopassa epäsuorassa sodassa keskenään.
Keskinäisiä sijaissotiaan Ukrainassa käyvät jo nyt Nato ja Venäjä liittolaisineen. Ennemmin tai myöhemmin kysymys kuuluukin: milloin paisuvaa konfliktia voidaan alkaa kutsua maailmansodaksi?
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi jo maaliskuussa, että Vladimir Putin on saattanut sysätä maailman täysimittaisen maailmansodan tielle. Oikeastaan Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainassa ei olekaan missään vaiheessa käyty vain Venäjän ja Ukrainan välillä.
LUE MYÖS
Zelenskyi: Kolmas maailmansota on saattanut jo alkaa
Venäjä on tukeutunut esimerkiksi liittolaismaahansa Valko-Venäjään ja aivan viime aikoinakin jatkanut yhteistyönsä syventämistä sen kanssa. Muutoin Venäjän ystävät ovat olleet vähissä, ja mediatietojen mukaan se on joutunut kääntymään ammuskaupoilla jopa Pohjois-Korean puoleen.
Venäjän, Valko-Venäjän, Iranin ja Pohjois-Korean muodostama ”pahan akseli”, jolla on haluja horjuttaa nykyistä maailmanjärjestystä, on täten ylipäänsä tiivistymässä.
LUE MYÖS
Putinin ja Lukašenkan ilmoitus voi kieliä uudesta uhasta Kiovalle
Volodymyr Zelenskyin johtama Ukraina käy monen mielestä sotaa koko lännen puolesta. ALL OVER PRESS
Toisella puolella länsi aloitti Ukrainan aseistamisen jo ennen sodan syttymistä, muun muassa Baltian maat etunenässä. Sittemmin aseapu Ukrainalle on muuttunut entistä edistyneemmäksi, ja viimeksi tällä viikolla Ukrainan puolustusministeri Oleksii Reznikov kertoi olevansa luottavainen siitä, että maa saa pian länneltä myös kaipaamiaan tankkeja ja hävittäjiä.
LUE MYÖS
Tyytymättömyys leviää: Ukraina pyytää tankkeja, Saksa ei anna
Yhdysvallat on luvannut Ukrainalle uutta ilmapuolustusapua myös iranilaisilta droneilta suojautumiseen. USA ja Iran ovat nekin olleet jo pitkään napit vastakkain. Nyt niidenkin välinen, epäsuora sota näyttää siis syventyvän Ukrainassa.
Melkein kaikilla maailman suurimmista sotilasmahdeista alkaa olla tavalla tai toisella lusikkansa Ukraina-sopassa. Tärkein poikkeus on Kiina, joka on tasapainoillut sodan reunalla koko sen ajan. Idän jättiläinen on varonut tekemästä irtiottoa Venäjästä, mutta pidättäytynyt esimerkiksi lähettämästä aseita sille.
Kiinallakin on paljon pelissä, sillä Aasiaa voi luonnehtia eräänlaiseksi ruutitynnyriksi. Yhdysvallat on varoittanut Kiinan ehkä yrittävän hyökkäystä Taiwaniin jo tänä vuonna ja luvannut puolustaa saarta sotilaallisesti. Kiinan liittolainen Pohjois-Korea on puolestaan kiihdyttänyt ydinaseuhkailujaan ja ohjuskokeitaan, lähinnä pelotellakseen Yhdysvaltojen liittolaismaita Etelä-Koreaa ja Japania.
Kiinan sekaantuminen Ukrainan sotaan veisi täten supervaltojen väliset jännitteet aivan uudelle tasolle – ja maailman taas askeleen lähemmäs suursotaa.
LUE MYÖS
Pääkirjoitus: Putinin ”parhaalla ystävällä” on ase, jolla saisi Suomen ja koko lännen polvilleen
LUE MYÖS
Putin kiitteli Kiinaa ”tasapuolisesta suhtautumisesta” Ukrainan sotaan
USA:n presidentti Joe Biden on määritellyt yhden kriittisen rajan: jos jokin Nato-maa lähettäisi sotilaitaan Ukrainan rintamille, merkitsisi se Bidenin mukaan käytännössä sodanjulistusta Venäjälle ja kolmatta maailmansotaa.
Tällä hetkellä mikään ei viittaa siihen, että linjauksesta oltaisiin poikkeamassa. Se onkin tärkeää, sillä Biden on myös varoitellut ydinsodan uhasta ja jopa maailmanlopun mahdollisuudesta.
LUE MYÖS
Joe Biden: Putin ei vitsaile – ”Harmageddon” lähempänä kuin kertaakaan sitten Kuuban ohjuskriisin
LUE MYÖS
Joe Biden on varoittanut kolmannesta maailmansodasta ja ”Harmageddonista”. ALL OVER PRESS
Toki synkkiä näkemyksiä on kuultu aiemminkin. Tunnettu ruotsalainen konfliktintutkija Wilhelm Agrell sanoi jo vuonna 2015 kolmannen maailmansodan alkaneen länsimaiden ja terroristijärjestöjen välillä. Vuotta aiemmin paavi Franciscus oli lausunut samansuuntaisen arvion.
Toisaalta ydinsotaa pelättiin myös melkein koko kylmän sodan ajan, eikä uhka koskaan realisoitunut. Siihen on nytkin tähdättävä, ja niin nytkin toivottavasti käy.
Silti on myös mahdollista, että kolmannen maailmansodan taisteluita käydään jo, mutta me emme sitä tiedä. Historiaa kirjoitetaan vasta tulevaisuudessa, kun nykyhetken tapahtumat ovat menneisyyttä.
Kun Saksa hyökkäsi syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1939 Puolaan, eivät aikalaiset ymmärtäneet toisen maailmansodan alkaneen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sodan nimi virallistettiin vasta syyskuussa 1945 – reilu viikko sen jälkeen, kun itse sota oli jo ehtinyt päättyä.
